Mies, joka toteutti unelmansa

Martin Luther Kingin kansanliike hankki Yhdysvaltain mustille ihmisoikeudet

Atlanta/Memphis, Lokakuu 2013

Kolme mustaihoista miestä möyrii nelinkontin maassa. Keltaisiin liiveihin pukeutuneet työntekijät korjaavat kadun pintaa. Miesten takana motellin parvekkeella näkyy huone numero 306. Tämän oven edessä kansalaisoikeusliikkeen johtaja Martin Luther King kuoli salamurhaajan uhrina vuonna 1968. Hänet ammuttiin kiväärillä vastapäisestä rakennuksesta. Elinaikanaan King ehti hankkia ihmisoikeudet Yhdysvaltain värillisille. Mustien ei tarvinnut enää ryömiä kontallaan valkoisten edessä. Eletään vuotta 1955 Alabaman Montgomeryssa. Rotusorto on voimissaan. Tummaihoisilta puuttuvat kaikki ihmisoikeudet. Musta ompelijatar Rosa Parks nousee bussiin työpäivän jälkeen. Hän istuu 11. penkkiriville. Kymmenen ensimmäistä penkkiä on varattu valkoisille. Bussi täyttyy. Kaikille ei löydy istumapaikkaa. Kuljettaja kehottaa värillisiä matkustajia luovuttamaan paikkansa valkoisille. Ompelijatar kieltäytyy nousemasta. Poliisi kutsutaan paikalle. Niskuroija saa tuomion rotulakien rikkomisesta. Tämä pieni episodi käynnisti historiallisen muutoksen amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Se oli lähtölaukaus pitkälle kansalaisoikeustaistelulle, jonka tavoitteena oli saada Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisille samat oikeudet kuin valkoisille. Kamppailusta ei selvitty uhreitta, mutta lopulta tavoite saavutettiin. Ilman kansalaisoikeusliikettä Yhdysvalloilla tuskin olisi nyt historiansa ensimmäistä tummaihoista presidenttiä.

Rosa Parksin tuomion seurauksena värilliset ryhtyivät boikotoimaan kaupungin busseja. He kulkivat työmatkansa kävellen. Bussikapinan nokkamieheksi nousi 27-vuotias atlantalainen pastori Martin Luther King. Runsaan vuoden jatkuneen boikotin jälkeen korkein oikeus teki päätöksen, joka kielsi rotuerottelun julkisissa kulkuneuvoissa. Tämä oli voitto Kingille ja ensimmäinen askel kohti rotujen tasa-arvoa. Täydelliseen yhdenvertaisuuteen oli vielä pitkä matka. Mustat olivat edelleen toisen luokan kansalaisia. Värilliset lapset eivät saaaneet käydä samaa koulua kuin valkoiset. Mustat eivät voineet ruokailla samassa ravintolassa. Asemilla heille oli omat odotustilansa. Musta parturi ei saanut leikata valkoisen naisen hiuksia. Lakikirjoissa oli loputtomasti määräyksiä pitää rodut erillään. Vaaliuurnille mustilla ei ollut mitään asiaa. Mustien keskuudessakin oli erimielisyyttä keinoista tasa-arvon saavuttamiseksi. Martin Luther King valitsi väkivallattoman vastarinnan. Esikuvana oli intialainen Mahatma Gandhi. King organisoi rauhanomaisia väenkokouksia, puhetilaisuuksia, boikotteja, mielenosoituksia ja marsseja. Mustien sanoma oli: "I am a man" - minä olen ihminen. Valkoihoiset järjestyksenpitäjät ottivat usein marssijat vastaan pampuin ja vesitykein. Näinä vuosina moni musta menetti henkensä virkavallan kovakouraisuuden tai herkän liipasinsormen vuoksi.

Tunnetuin kansalaisoikeusliikkeen kokoontuminen tapahtui Washingtonissa 1963. Yli 250 000 osallistujan edessä Martin Luther King piti kuuluisan "I have a dream" -puheensa. Hän toisti useaan otteeseen sanat: "Minulla on unelma". Kingin unelmana oli rotuerottelusta vapaa, tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ihmistä ei arvioida ihonvärin mukaan – yhteiskunta, jossa "mustat lapset ja valkoiset lapset voisivat ottaa toisiaan kädestä kuin sisaret ja veljet". Kansalaisoikeusliike saavutti suurimman voittonsa 1964, kun rotuerottelu kiellettiin lailla. Samana vuonna Martin Luther Kingille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Mutta vaaliuurnille värillisillä ei ollut pääsyä vieläkään. Lopulta 1965 presidentti Lyndon B. Johnsonin allekirjoitti lain, joka poisti viimeisetkin esteet mustien äänioikeudelta. Nämä saavutukset nostivat Martin Luther Kingin yhdeksi 1900-luvun merkittävimmistä henkilöistä. King jatkoi kampanjointia mustien olojen parantamiseksi. Maaaliskuussa 1968 hän oli vierailulla Memphisissä, jossa 6 000 mustaa marssi Kingin johdolla viemärityöntekijöiden lakon tukemiseksi. Tilanne riistäytyi väkivaltaiseksi. Huhtikuun 4. päivänä Martin Luther King joutui salamurhan uhriksi. Hänet ammuttiin Lorraine-motellin parvekkeelle Memphisissä. Hän oli kuollessaan 39-vuotias. Murha tapahtui päivälleen vuosi sen jälkeen, kun hän oli pitänyt Vietnamin sotaa voimakkaasti arvostelleen puheensa.

Kansalaisoikeussankari haudattiin kotikaupunkiinsa Atlantaan. Hänen kunniakseen Auburn Avenuen varrelle on perustettu Kingin nimeä kantava keskus, jossa voi tutustua hänen elämäntyöhönsä ja kansalaisoikeusliikkeen toimintaan. Samalla alueella sijaitsevat Kingin syntymäkoti ja kirkko, jossa hän toimi pappina. Martin Luther Kingin ja hänen vaimonsa hautamuistomerkki on sijoitettu laajan vesialtaan keskelle. Paaden etuosassa on teksti: "Vihdoin vapaa, vihdoin vapaa. Kaikkivaltiaalle Jumalalle kiitos, olen vihdoin vapaa".